3/30/2018

ruisrock 1992

On tyhmää ja turhaa tuntea itsensä unohdetuksi koulusta lomautuksen jälkeen, mutta silti mulla on sellainen olo. Koittakaa tekin olla kuukausi yksin ja tekemättä mitään ja kertokaa mulle, etten ole ainoa joka flippaa.

Tuntuu, että elän samalla tavalla kuin mun huonekasvit. Ajastettu kasvilamppu määrittää mun vuorokausirytmin. Riverdalessa shippaan eniten FP Jonesia ja Alice Cooperia. Jonesin näyttelijä on tosi kuumis vaikka ehkä vähän vanhanpuoleinen, mulle ainakin. Pihistän isin aloe verasta lehtiä ja hoidan mun naamaa sillä töhnällä. Sekoitan sanat revanssi ja ruljanssi keskenään.

Pakko sanoa että uutiset kiukuttaa, ne Jari Sillanpää -jutut. Jos kyseessä olisi normaali ihminen, se olisi vaan että no voihan, sinun pitäisi nyt kyllä hakea apua. Mutta kun kyseessä on julkkis, niin jengi olettaa, että siitä saa sanoa mitä vain. Riippuvuus on riippuvuus, sairaus samalla tavalla kuin muutkin riippuvuudet, ihan sama onko henkilö julkkis vai ei. Kaikki toilailee.

Mun elämän suola parina viime päivänä on ollut tapella ihmisten kanssa randomi.fissä ja heitellä vähän bensaa liekkeihin muiden kiistoissa. Lapsellista, kyllä juu, mutta ihan törkeän hauskaa. Kivaa on myös siivota ja tyhjentää äitin varastoa ja löytää valokuvia, mitä ei ole ennen nähnyt. Kuvia young rebel äiti motskarikerhoajoilta. Isi ja äiti oli tosi sulonen pari ysikytluvun lopussa, silti ei koskaan harmittanut niiden avioero. Isi on maailman rakkain tyyppi mulle ikinä koskaan. Ehkä puhun siitä joskus enemmä tänne, tykkään kertoa siitä tarinoita.

Jos lähdetään siitä, että mulla on ekassa kuvassa sama pipo kuin toisessa kuudentoista vuoden takaa. Söpö, vai mitä?




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti